Omavalvontasuunnitelma
1.1 Palveluyksikkö ja palvelupisteet, jota tämä suunnitelma koskee
Palveluyksikkö: Puhepiste Oy, Oulu
Tähän palveluyksikköön kuuluvat seuraavat palvelupisteet, joissa palvelua annetaan:
· Palvelupiste 1: Puhepiste Oy, Tapsitie 6, 90620 Oulu. Ei potilasvastaanottoa, vain etäterapiahuoneet
· sekä koti- ja muut asiakaskäynnit näiden kuntien alueella:
Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kärsämäki, Haapavesi, Pyhäntä, Siikalatva, Sievi, Alavieska, Nivala, Ylivieska, Oulainen, Oulu, Haukipudas, Oulunsalo, Kiiminki, Yli-Kiiminki, Yli-Ii, Ii, Hailuoto, Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Utajärvi, Vaala, Muhos, Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi
Kokkola, Kannus, Toholampi, Kaustinen, Veteli, Halsua, Perho ja Lestijärvi
Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Edsevö
1.2 Yrityksen käyttämät alihankkijat, jotka tämä suunnitelma käsittää
Puheterapiapalvelut Johanna Nissinen
y-tunnus: 3232469-1
Osoite: Pakkahuoneenkatu 3 A 11, 90100 OULU
Puheterapeutti Salla Uusi-Kokko
y-tunnus: 3366465-5
osoite: Myllykorventie 6, 90940 JÄÄLI
Puheterapiapalvelut Marika Paananen
y-tunnus: 2912072-7
osoite: Vanhantullinkatu 3, 90100 OULU
1.3 Palvelut ja niiden vastuuhenkilöt, jotka tämä suunnitelma käsittää
Puheterapia, vastuuhenkilö Anna Korkiala
1.4 Puhepiste Oy, toiminta-ajatus, arvot ja toimintaperiaatteet
Puhepiste Oy on puheterapiapalveluihin erikoistunut yritys. Toimintamme on alkanut syksyllä 2021 ajatuksesta tuottaa kuntoutusalaa kehittävää ja työntekijöitä arvostavaa liiketoimintaa. Tarjoamme korkealaatuisia vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Asiakkainamme ovat kuntien, Sote-alueiden ja Kelan kautta palvelemamme asiakkaat, joille tarjoamme puheterapiaa, puheterapeuttista arviointia, syömisterapiaa ja ääniterapiaa sekä apua lukemisen ja kirjoittamisen haasteissa. Puhepiste Oy:n toiminta-alue lähiasiakkaissa on Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa sekä Pohjanmaa. Etäasiakkaita palvelemme koko Suomen alueella. Yrityksessä työskentelee yrityksen toimitusjohtaja ja seitsemän puheterapeuttia. Kolme puheterapeuttia toimii alihankintasopimuksella. Yrityksen omistajia ovat siinä toimitusjohtajana työskentelevä Kalle Korkiala ja puheterapeuttina työskentelevä Anna Korkiala.
Toiminnan tarkoitus on tuottaa laadukkaita kuntoutuspalveluja lapsille ja aikuisille, jotka tarvitsevat tukea arkensa sujumiseen. Toimintaamme ohjaavina keskeisinä arvoina on kolme osatekijää, jotka kaikki tukevat toisiaan. Ensimmäinen arvo on tyytyväinen motivoitunut työntekijä. Vain tyytyväisenä ja ylpeänä omasta työstä voimme tuottaa parasta asiakaskeskeistä palvelua asiakkaillemme. Asiakastyössä haluamme keskittyä kokonaisuuteen, jossa kuntoutukseen osallistuu kuntoutujan lisäksi koko hänen lähipiirinsä. Kokemuksemme perusteella parhaaseen lopputulokseen kuntoutuksessa päästään kuntoutujan omassa arkiympäristössä, mukana hänen arjessaan. Jokainen asiakaskohtaaminen on erilainen ja vaatii kuntouttavalta terapeutilta paljon. Kolmantena arvona toiminnassamme on jatkuva kehittyminen. Muuttuva ympäristö tuo mukanaan uusia haasteita, jotka vaativat meiltä yrityksenä erilaisia tapoja toimia. Muuttuvat tilanteet haastavat myös työntekijöitämme oppimaan uutta. Uuden oppiminen on haastavaa, mutta tuo samalla paljon. Osaaminen on ammattimaisen toimintamme perusta. Uuden oppiminen on perustarve, joka tuottaa parempaa työtyytyväisyyttä ja motivaatiota työssä onnistumiseen.
1.5 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit
Puhepiste Oy:n tarjoamat kuntoutuspalvelut ovat Kelan ja Hyvinvointialueen korvaamia lakisääteisiä palveluja, jotka ovat kuntoutujalle maksuttomia. Palvelut voi maksaa joissakin tapauksissa myös yksityinen henkilö itse tai vakuutusyhtiö.
Kuntoutujat ovat Puhepiste Oy:n pääasiallisia asiakkaita. He ovat useimmiten lapsia, mutta myös nuoria, aikuisia tai vanhuksia. Suurin osa asiakkaista on vaikeavammaisia henkilöitä, joiden kuntoutustarve on lääkinnällistä ja johtuu arkea ja osallistumista rajoittavista toiminnallisista tai kommunikoinnin rajoitteista. Pääasiassa Puhepiste Oy:n palveluiden piiriin ohjautuvat asiakkaat, joilla on kielellisiä pulmia, puhe- ja/tai oraalimotorisia haasteita, lukemisen- ja kirjoittamisen vaikeuksia, syömisen pulmia tai tarve AAC-keinon käytölle. Puhepiste Oy on aktiivisesti kehittämässä AAC välineiden käyttöönottoprosessia. Kehitystyön tavoitteena on saattaa käyttöönotettava AAC väline paremmin osaksi käyttäjän arkea.
Palvelujen saamiseksi tarvitaan maksusitoumus, joka myönnetään asiakkaalle laaditun kuntoutussuunnitelman perusteella. Maksusitoumuksen voi saada Kelasta (vaikeavammaiset asiakkaat) tai hyvinvointialueelta lääkärin suosituksesta. Myös vakuutusyhtiöiden maksusitoumukset edellyttävät lääkärin suositusta.
Puhepiste Oy:lle kohdistuvat palvelutiedustelut tapahtuvat yleensä mahdollisten asiakkaiden kuntoutusta järjesteleviltä ammattilaisilta tai heidän lähihenkilöiltään. Palvelun aloittamisesta voidaan sopia heti tiedustelun tullessa, mikäli yrityksen resurssit antavat sille mahdollisuuden. Muussa tapauksessa alueen muiden puheterapeuttien yhteystiedot annetaan palvelun kysyjälle.
1.6 Palvelut
Puhepiste Oy tuottaa seuraavia puheterapeutin toteuttamia palveluja:
- Puheterapeuttiset arviot, lähi- ja etäarviointi
- Puheterapia, lähi-, etä- ja hybriditerapia
- AAC välineen käyttöönotto ja käytön ohjaus,
lähi-, etä- ja hybriditerapia
- Syömisterapia, lähi- ja hybriditerapia
- Äänestä huolehtiminen -koulutukset äänityöläisille
- Asiantuntijaohjaus
Yksilökuntoutuksen lähiterapiassa puheterapeutti toimii asiakkaan omassa ympäristössä, kuten kotona, koulussa, päiväkodissa tai päivätoiminnassa. Etäterapiassa puheterapeutti toimii etäyhteyksien välityksellä etäterapiatilassa ja hybriditerapiassa yhdistellään molempia asiakkaan kuntoutussuunnitelman mukaisesti.
Yksilökuntoutus voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeen ja maksusitoumuksen määritelmän mukaan joko vastaanotolla, etäterapiana tai asiakkaan omassa toimintaympäristössä. Käynneillä mukana on usein asiakkaan itsensä lisäksi joku hänen lähihenkilöistään. Asiakkaan ja hänen lähihenkilönsä yhteisellä ohjauksella pyritään varmistamaan kuntoutusta tukevien toimintamallien siirtyminen lähihenkilöiden tietoon ja asiakkaan arkeen. Kuntoutuksen onnistumisen ja vaikuttavuuden kannalta Jatkuva vuoropuhelu on erittäin tärkeää etenkin vaikeavammaisten asiakkaiden kohdalla. Lähihenkilöiden ohjausta toteutetaan yksilökäyntien yhteydessä tapahtuvan ohjauksen lisäksi erillisillä ohjauskäynneillä.
Puhepiste Oy:n puheterapeutit ovat tarvittaessa myös kollegojensa ja lähialojen ammattilaisten käytettävissä erikoisalaansa kuuluvissa asioissa. Asiantuntijaohjaus voi tapahtua ammattilaisten keskinäisenä konsultaationa tai konsultoivana yhteiskäyntinä asiakkaan läsnä ollessa.
Puheterapeuttimme kouluttavat erikoisalaansa liittyvistä asioista. Koulutuspalvelujen aihe ja laajuus neuvotellaan tilaajan toiveista lähtien tapauskohtaisesti.
1.7 Omavalvonnan toteuttaminen palveluyksikössä
Tällä omavalvontasuunnitelmalla valvotaan yllä kerrotun palveluyksikön toiminta ja palveluyksikössä käytettyjen alihankkijoiden toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma perustuu sote-valvontalain 27 §:n.
Omavalvontasuunnitelman tarkoitus:
Omavalvontasuunnitelman tarkoituksena on keskittyä erityisesti riskien tunnistamiseen ja riskien ennalta ehkäisyyn konkreettisin omavalvontasuunnitelmaan kirjattavin keinoin. Omavalvontasuunnitelma ei ole strateginen asiakirja, vaan käytännön hoito- ja kuntoutustyön apuväline, jota päivitetään tarpeen mukaisesti ja säännöllisesti, vähintään neljän kuukauden välein.
Omavalvontasuunnitelma laaditaan palveluyksiköittäin. Tämä omavalvontasuunnitelma koskee yllä kerrottua palveluyksikköä. Palveluyksikköön voi kuulua yksi tai useampia toimipisteitä eli palvelupisteitä.
Tällä omavalvontasuunnitelmalla varmistetaan yllä kuvatun palveluyksikön päivittäisen toiminnan laatu, asianmukaisuus ja turvallisuus sekä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden seuranta.
2 Henkilöstö
Toimitusjohtaja
Kalle Korkiala
Puh. 040 567 6907
kalle.korkiala@puhe.info
Puheterapeutit
Johtava puheterapeutti
Anna Korkiala
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 045 155 1688
anna.korkiala@puhe.info
Teija Väisänen
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 745 8083
teija.vaisanen@puhe.info
Henna Häkli
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 704 4372
henna.hakli@puhe.info
Salla Ahonen
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 794 3260
salla-mari.ahonen@puhe.info
Anna-Kaisa Jawad
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 730 6964
anna-kaisa.jawad@puhe.info
Suvi Teerinkoski
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 740 6507
suvi.teerinkoski@puhe.info
Tiia Sipilä
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 901 9863
tiia.sipila@puhe.info
Alihankintana Puhepiste Oy:n palveluja tuottavat
Puheterapeutti
Johanna Nissinen
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 040 719 8483
johanna.nissinen@puhe.info
Salla Uusi-Kokko
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 745 8085
salla.uusi-kokko@puhe.info
Marika Paananen
Laillistettu puheterapeutti, FM
puh. 044 781 9391
marika.paananen@puhe.info
2.1 Rekrytoinnin periaatteet
Kaikkiin tehtäviin rekrytoidaan tehtävän mukaan koulutettua henkilökuntaa. Terapiatyöhön laillistettuja puheterapeutteja ja toimistotyöhön esimerkiksi kaupan alan ammattilaisia, kuten tradenomeja. Työntekijöiden kelpoisuus työhön varmistetaan aina tarvittaessa. Kelpoisuuden varmistaminen: https://julkiterhikki.valvira.fi/ kielitaidon varmistaminen, lasten kanssa työskentelevien rikosrekisterin tarkistaminen jne.
2.2 Henkilöstön ja opiskelijoiden perehdytys
Perehdytys on järjestetty ohjauksena käytännön työtapoihin ja ohjelmistoihin liittyen. Työntekijä opastetaan kaikkiin käytettäviin järjestelmiin ja toimintatapoihin. Uusi työntekijä saa tarvitsemansa tuen kokeneemmalta puheterapeutilta terapiatyöhön ja toimistotyöhön muulta henkilökunnalta. Jokainen työntekijä hyväksyy salassapitovelvollisuutta ja tietojen käsittelyä koskevat toimintaohjeet ja säännöt. Työsopimukseen sisältyy salassapitovelvollisuus ja tietosuojaan liittyen yrityksellä on oma ohjeistus, joka käydään läpi perehdytyksessä ja josta muistutetaan kaikkia esim. kuukausipalaverissa. Allekirjoittamalla työsopimuksen työntekijä sitoutuu noudattamaan näitä toimintaohjeita. Uusille työntekijöille on laadittu perehdytyssuunnitelma. Perehdytyksessä uudelle työntekijälle selvitetään käytännön toimet. Esimies huolehtii järjestelmiin käyttöoikeudet ja perehdyttää uuden työntekijän yleisiin toimintaohjeisiin.
2.3 Henkilöstön ammattitaidon kehittäminen
Henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa pyritään kehittämään koko työuran ajan. Osaamisen kehittäminen on osaamisen päivittämistä, laajentamista, syventämistä ja kokonaan uusien menetelmien oppimista. Terapeuteille annetaan mahdollisuus kouluttautua ajankohtaisiin sekä työn vaativiin koulutuksiin sekä koti- että ulkomailla. Terapeutit noudattavat työssään Puheterapeuttiliiton määrittämiä ammattieettisiä ohjeita. Terapeutit osallistuvat myös alueellisiin puheterapeuttitapaamisiin sekä työnohjaukseen säännöllisesti.
2.4 Ensiapuvalmius
Henkilöstön ensiapuvalmiuksista huolehditaan perehdyttämällä ja kouluttamalla henkilöstöä säännöllisesti erityisesti yrityksen asiakaskunnan riskit ja tarpeet huomioiden. Yrityksen toimitiloissa on käytettävissä yleisimmät tarvittavat ensiapuvälineet.
2.5 Henkilöstön riittävyys
Terapiatyössä henkilöstön riittävyys järjestetään tarvittaessa sisäisin sijaisuuksin sekä asiakasaikoja tarpeen mukaan uudelleen järjestelmällä, mikäli henkilöstön riittävyys on esimerkiksi sairaustapauksien johdosta puutteellinen. Kuntoutustyön osalta laissa ei ole erityisiä henkilöstön riittävyyteen liittyviä määräyksiä, mutta yritys noudattaa sille erilaisissa hankintasopimuksissa mahdollisesti asetettuja kuntoutukseen pääsyyn liittyviä määräaikoja.
Mahdollisista kuntoutukseen pääsyn viivästyksistä tiedotetaan yrityksen verkkosivuilla erikseen ilmoittamalla esimerkiksi, että avoimia uusia terapiapaikkoja ei ole juuri nyt saatavilla, tai vastaavasti kun terapiapaikkoja on jälleen saatavilla.
3. Toimitilat, laitteet ja tarvikkeet
3.1 Tilojen suunnittelu ja soveltuvuus käyttötarkoitukseensa
Puhepiste Oy:n toimitilat ovat osoitteessa Tapsitie 6, 90630 OULU. Yrityksen toimitiloissa on työskentelyyn tarkoitetut yhteiskäyttötilat, terapiahuoneet asiakastyöskentelyyn ja sosiaali- ja taukotilat. Yhteisissä tiloissa jokainen huomioi yhteisen viihtyvyyden. Tilat on tehty etäterapiatyöhön sopivaksi. Kaikkien vastuulla on huolehtia tietoturvasta ja ohjelmistojen sulkemisesta tietoturvan turvaamiseksi.
3.2 Tilojen turvallisuus ja yhteinen mukavuus
Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy
- Tutustaan huolellisesti kiinteistön pelastussuunnitelmaan, mikäli sellainen on
- Alkusammutus- ja ensiapuvälineistö tarkastetaan kerran vuodessa 11.2.
Paloturvallisuus
- Huolehditaan sähkölaitteiden sammuttamisesta käytön jälkeen.
- Sähkölaitteita ei jätetä päälle ilman valvontaa (esim. laminointilaite).
- Ilmoitetaan häiriö- ja vikahavainnoista.
Lukot ja avaimet
- Huoneiston avaimen saa allekirjoitusta vastaan. Avaimen kuitannut vastaa avaimesta, eikä saa luovuttaa sitä muiden haltuun.
- Ulkopuolisten luvattoman sisäänkäynnin välttämiseksi huoneiston ulko-ovi pidetään aina lukittuna.
- Poistuessasi viimeisenä, lukitse ovi huolellisesti.
- Huoneiston väliovista toimistokäytössä olevan huoneen ovi pidetään lukittuna, kun siellä ei työskennellä.
Häiriö- ja vikahavainnot
- Kun havaitset häiriön tai vian, ilmoita siitä Kalle Korkialalle.
- Kiireellisissä asioissa soita Kalle, puh. 040 567 6907.
- Ei kiireellisissä asioissa kirjoita asiasta muistilappu yrityksen postilokeroon tai lähetä sähköpostia.
- Jos kyse on sähkölaitteesta, kytke heti virtajohto irti pistorasiasta ja laita laitteen päälle näkyvä maininta käyttökiellosta.
- Internet-verkon ongelmissa sammuta lähetin ja irrota johdot. Sen jälkeen kytke johdot takaisin ja käynnistä laite uudelleen. Jos ongelmat jatkuvat, ilmoita Kallelle.
- Seuraavissa tapauksissa ota yhteys suoraan pelastussuunnitelmassa mainittuihin tahoihin:
o Vesivahinko
o Vettä ei tule: Vesilaitoksen vikailmoitukset
o Sähköt ovat poikki: Sähkölaitoksen vikailmoitukset
o Palo-, murto- tai ilkivaltatilanne: Yleinen hätänumero 112
Asiakirjakaappi
- Huolehdi, että yhteinen asiakirjakaappi on huolellisesti lukittu ja että avain on sille sovitulla paikalla.
- Huolehdi omien asiakastietojesi lukitsemisesta asiakirjakaappiin.
- Älä säilytä asiakastietoja Puhepiste Oy:n tietokoneella.
- Asiakastietojen sähköisen ja paperimuotoisen säilytyksen periaatteista sekä varmuuskopioiden ottamisesta vastaa omalta osaltaan jokainen työntekijä (ks. tietosuojaseloste).
Posti
- Siirrä saapunut posti vastaanottajan omaan postilokeroon, mistä jokainen voi tarkistaa omat saapuneet postinsa.
- Lähtevästä postista vastaa kukin itse jättämällä ne ajallaan postin kuljetettavaksi.
- Puhepiste Oy:ssä työskentelevillä on käytettävissään kirjekuoria ja postimerkkejä asiakastyöhön liittyvää postia varten. Kuoria ja postimerkkejä säilytetään asiakirjakaapissa.
Välinevaraston materiaalit
- Huolehdi aina käyttämäsi välineet niille kuuluvalle paikalle puhtaina, että seuraava käyttäjä löytää ne helposti.
- Jos materiaalissa on vikoja tai puutteita, joita et itse pysty heti korjaamaan, siirrä materiaali neuvotteluhuoneen pöydälle ja ilmoita havaitsemastasi ongelmasta.
Uudet välineet ja materiaalit
- Jos hankit uutta materiaalia, siirrä se kuitteineen neuvotteluhuoneen pöydälle merkintää ja listaamista varten. Jos haluat ottaa materiaalin heti käyttöön, jätä kuitti ja listaamista varten tarvittavat tiedot postilokeroon.
- Kirjaa kuittiin ostajan nimi ja ota siitä kuva liitettäväksi matkalaskuusi.
- Ota suuremmissa hankinnoissa yhteyttä Kalleen hankinnasta sopimiseksi (yli 30 €).
Siivous
- Tilat siivotaan kahden viikon välein. Siivouksen yhteydessä huolehditaan
o imuroinnista sekä lattioiden ja pölyjen pyyhkimisestä
o WC-tilojen siivouksesta
o roskien viennistä
- Tiloissa työskentelevät huolehtivat
o tavaroiden järjestyksen säilymisestä
o tiskaamisesta
o nopeasti pilaantuvien roskien viennistä
o vanhentuneiden elintarvikkeiden poistamisesta jääkaapista ja kuivakaapista
Jätteiden lajittelu
- Noudata jätteiden lajittelussa keittiöstä löytyviä ohjeita.
- Metalli-, lasi- ja paristot keittiön lajitteluastioihin.
- Paperi toimistohuoneessa tulostimen läheisyydessä olevaan laatikkoon.
- Asiakastietoja tai muita henkilötietoja sisältävä materiaali hävitetään laittamalla ne tietosuoja-astiaan.
- Tulostimen tyhjät mustekasetit kerätään tulostimen läheisyyteen kierrätystä varten.
4. ASIAKASTYÖ
4.1 Kuntoutuksen palveluprosessi
Kuntoutuspalvelu alkaa maksusitoumuksen saapuessa. Palvelun toteuttava terapeutti käy läpi maksusitoumuksen ja ottaa viikon kuluessa yhteyttä asiakkaaseen ensimmäisen käynnin sopimiseksi, ellei muuta ole sovittu ennen maksusitoumuksen saapumista.
Ensimmäisten käyntien aikana terapeutti tutustuu asiakkaaseen ja hänen lähiympäristöönsä. Terapiasuunnitelma tehdään yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa lähihenkilön kanssa. Puheterapeutti tekee asiakkaan tai hänen lähihenkilönsä kanssa terapiasopimuksen. Ennen terapian alkua käydään yhdessä keskustelu terapian odotuksista ja tavoitteista. Näiden pohjalta laaditaan terapiajaksolle kirjalliset tavoitteet GAS-lomaketta käyttäen.
Terapia toteutetaan joko vastaanotolla, etänä tai asiakkaan omissa toimintaympäristöissä. Terapeutti työskentelee yhteistyössä lähihenkilöiden kanssa, jotta kuntoutusta tukevat toimintatavat siirtyisivät myös asiakkaan arkeen. Terapeutti käy lähihenkilöiden kanssa vuoropuhelua, antaa heille tietoa toimintansa perusteista ja kannustaa heitä asiakkaan kuntoutumisen tukemiseen. Kuntoutusjakson aikana terapeutti osallistuu mahdollisuuksien mukaan asiakasta koskeviin neuvotteluihin ja tekee yhteistyötä asiakkaan tai hänen huoltajansa kanssa sovittujen tahojen kanssa.
Kuntoutuskäynnit, neuvottelut ja muut palvelun toteutuksen kannalta oleelliset tapahtumat dokumentoidaan Diarium järjestelmään ja vain välttämättömät tiedot säilytetään manuaalisessa asiakasrekisterissä. Asiakasrekisteriin kootaan kaikki kuntoutuksen aikana syntynyt materiaali, kuten mahdollinen kuva- ja videomateriaali, lomakkeet tms. Maksusitoumuksen lopuksi terapeutti laatii kuntoutusjaksosta palautteen, joka sisältää arvion kuntoutuksen vaikutuksista ja mahdollisista jatkosuosituksista.
4.2 Maksusitoumus
Terapeutti käy maksusitoumuksen sisällön huolellisesti läpi sen saapuessa. Maksusitoumus luetaan, vaikka kyse olisi tutun asiakkaan uudesta maksusitoumuksesta tai asiakkaasta, jonka terapian toteutuksen raameista on sovittu etukäteen.
Asiakkaan ja/tai huoltajan yhteystiedot: Tarkastetaan yhteystiedot. Mikäli ne ovat puutteelliset, terapeutti pyytää yhteydenottoa varten tarvitsemansa tiedot maksusitoumuksen lähettäjältä.
Asiakkaan ja kuntoutustarpeen taustatiedot: Maksusitoumuksen mukana tulevista asiakirjoista selviää asiakkaan lähtötilanne ja kuntoutuksen tavoitteet. Mikäli taustatiedot esim. kuntoutussuunnitelman osalta puuttuvat, tiedustelee terapeutti niitä maksusitoumuksen lähettäjältä. Mikäli kuntoutussuunnitelmasta ei selviä esim. terapian tavoitteita, tiedustelee terapeutti niitä kuntoutussuunnitelman laatijalta.
Käyntien määrä, kesto, paikka ja maksusitoumuksen voimassaoloaika: Maksusitoumuksessa mainittuja terapiakäyntien määriä tai maksusitoumuksen voimassaoloaikaa ei saa ylittää. Ylimenevältä osalta käyntejä ei voida laskuttaa. Jos käynnin kestoa ei ole mainittu, katsotaan sen olevan 45 minuuttia. Terapeutti varaa heti kalenteriinsa ajan terapiapalautteen laatimiselle ja toimittamiselle 2 kuukautta ennen maksusitoumuksen päättymispäivää. Palaute lähetetään vastaanottajille viipymättä Kelan ja hyvinvointialueiden ohjeistusten mukaisesti joko postin (Kela) tai turvasähköpostin välityksellä.
Alkuperäinen maksusitoumus säilytetään aina asiakasrekisterissä.
4.3 Terapiasitoumus ja tavoitelomake
Puhepiste Oy käyttää terapiasitoumuksen laadinnassa ja tavoitteiden asettamisessa yhteisiä lomakkeita (liitteenä), jotka voit tarvittaessa täyttää tulostaa käyttöä varten. Terapiasitoumus on kolmeosainen lomake, joka sisältää Yhteystiedot, Tietosuojaa koskevat luvat ja Tavoitelomakkeen.
Terapiasitoumus laaditaan aina uuden asiakkuuden alkaessa ja se on voimassa asiakkuuden loppuun saakka. Lomakkeiden sisältöä voidaan päivittää milloin tahansa kuntoutusjakson aikana tarpeen mukaan. Kuntoutuksen tavoitteiden asettamisessa käytettävä tavoitelomake tarkastetaan sopimuksen mukaan jakson aikana, jolloin se myös uusitaan tarpeen mukaan. Terapiasitoumus ja tavoitelomake allekirjoitetaan ja kopioidaan asiakkaalle tai tämän huoltajalle. Alkuperäiset lomakkeet säilytetään asiakasrekisterissä.
Tavoitteiden asettelussa käytössä on GAS-arviointiasteikko tavoitelomakkeella.
4.4 Asiakasrekisteri
Asiakasrekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu Puhepiste Oy:n tuottamien palvelujen loppukäyttäjiä koskeva materiaali. Manuaalinen asiakasrekisteri sijaitsee yrityksen tiloissa lukitussa arkistokaapissa.
Puhepiste Oy saa palvelun tuottamiseen tarvittavat tiedot kuntoutuksesta vastaavalta tai sen maksavalta taholta ja asiakkaan tai tämän huoltajan luvalla muilta tahoilta. Tietoja voidaan vastaanottaa paperisena tai sähköisessä muodossa. Alkuperäiset asiakastiedot säilytetään aina asiakasrekisterissä. Sivurekistereitä ei pidetä.
Sähköiset asiakastiedot syötetään Diarium tietokantaan. Diarium on Kanta-sertifioitu järjestelmä, jonka avulla ylläpidetään sähköistä asiakasrekisteriä, tehdään hoitokirjauksia ja laskutetaan asiakaskäynnit. Asiakkaalle määritellään ohjelmaan hoitojakson ja hoitokertojen määrä. Hoitojakson perustietoihin kirjataan myös tieto laskun maksajasta. Diarium on varmistanut aineiston siirtymisen/säilymisen turvallisuuden.
Kaikki asiakkaita koskevat tiedot arkistoidaan siten, että ne on mahdollista erottaa muiden asiakkaiden tiedoista. Palvelun päätyttyä kaikki tiedot kerätään Kanta-asiakasrekisteriin, eikä mitään tietoja jää muualle. Ostopalveluasiakkaat poistetaan Diarium-järjestelmästä asiakkuuden päätyttyä.
4.5 Kuntoutuskäynnit, neuvottelut ym.
Yksilöterapia:
Asiakkaalle pyritään tarjoamaan avoterapiaa koko maksajatahon kuntoutuspäätöksen mukaisen ajan, joko 45 tai 60 minuuttia kerrallaan. Yksilöterapia voidaan toteuttaa osittain tai kokonaan kotikäynteinä, kun toimintakykyä on perusteltua harjoittaa muulla kuin palveluntuottajan tiloissa. Kotikäynti toteutetaan esim. kotona, päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa tai muussa arjen ympäristössä. Kotikäyntien tarve tulee olla perusteltuna kuntoutussuunnitelmassa ja myönnettynä kuntoutuspäätöksessä. Palvelun tuottamiseen on mahdollista yhdistää etäterapiaa, mikäli se on asiakkaan terapian järjestämisen kannalta oleellista.
Ohjauskäynnit:
Kela voi myöntää alle 18-vuotiaille asiakkaille ohjauskäyntejä. Ohjauskäynnillä palveluntuottaja ohjaa ja tukee vanhempia lapsen tai nuoren kuntoutuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjauskäynneillä lapsen tai nuoren ei tarvitse olla välttämättä läsnä. Ohjauskäynnit voivat toteutua paitsi terapeutin tiloissa myös kotona, päiväkodissa tai koulussa. Näihin tilaisuuksiin osallistuu aina vähintään toinen vanhemmista ja lisäksi tarvittaessa ne henkilöt, joiden läsnäolon lapsi tai nuori, vanhemmat ja palveluntuottaja katsovat tarpeelliseksi.
Yhteistyökäynti:
Kelan maksamissa yksilöterapioissa voivat terapeutit kuntoutujan tarpeen vaatiessa toteuttaa kuntoutujalle myönnetyistä terapiakäyntikerroista vuoden aikana enintään 4 terapiakertaa yhteistyökäyntinä ilman erillistä mainintaa, kun kuntoutujalle on myönnetty kaksi tai useampi terapia. Yhteistyökäynnit sisältyvät kuntoutujalle myönnettyjen terapiakertojen määrään. Yhteistyökäynnin voi tarpeen mukaisesti järjestää kuntoutujan arkiympäristössä, esim. kotona, päiväkodissa, koulussa, palvelutalossa tai jonkun palveluntuottajan toimitiloissa. Terapeutit voivat yhdessä suunnitella yhteistyökäyntien toteutuksen. Yhteistyökäynti kestää enintään 45 minuuttia. Perustellusta syystä voidaan kaksi yhteistyökäyntiä (2 x 45 min) yhdistää, esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi. Jos yhteistyökäynnit toteutetaan muualla kuin palveluntuottajan tiloissa, maksetaan palveluntuottajalle kotikäyntilisä.
Verkostokäynti:
Terapeutti voi Kelan kuntoutuspäätöksen perusteella osallistua kuntoutujan verkostokäynteihin Kelan palvelukuvauksen mukaisesti. Verkostokäynnillä terapeutti antaa ja saa tietoa vaikuttavan terapian toteuttamiseen. Eri toimijat voivat sopia kaikille yhteisistä, terapiassa ja kuntoutujan ohjauksessa toteutettavista periaatteista kuntoutujan, hänen omaistensa tai läheistensä sekä lähiverkoston kanssa. Verkostokäyntejä ei tarvitse perustella kuntoutussuunnitelmassa, eikä niitä myönnetä erikseen kuntoutuspäätöksessä.
4.6 Kuntoutuskäyntien dokumentointi
Kuntoutuskäyntien dokumentointi toteutuu Diariumin kautta. Palvelun toteuttava terapeutti dokumentoi kaikki toteuttamansa asiakaskäynnit ja muut palvelun toteutuksen kannalta oleelliset tapahtumat mahdollisimman pian tai viimeistään viiden arkipäivän kuluttua terapiakäynnistä. Dokumentointi on edellytys käynnin laskuttamiselle.
4.7 Kuntoutusjakson päättyessä
Maksusitoumuksen ollessa lopuillaan laatii palvelun toteuttava terapeutti kuntoutusjaksosta palautteen maksajataholle. Kelalle palaute toimitetaan kaksi kuukautta ennen maksusitoumuksen päättymistä käyttäen lomaketta KU 117 tai yhteenvetoa, jossa ilmenee vastaavat asiat. Lomakkeen kaikki kohdat tulee täyttää huolellisesti, vaikka kysyttyä asiaa ei olisikaan jaksolla toteutunut. Esimerkiksi elämänlaatumittarien käytön osalta tulee niiden käyttämättä jättäminen ja sen syy mainita palautteessa esim. seuraavasti: ”Elämänlaatumittareita ei ole käytetty, koska kyseessä olevalle asiakasryhmälle ei ole saatavilla sopivia mittareita.” Muille maksajatahoille palautteessa käytetään Puhepiste Oy:n palautepohjaa. Palaute laaditaan välittömästi terapiajakson päätyttyä ja lähetetään asiakkaalle sekä maksajataholle.
Yhteenvedot toimitetaan postitse Kelalle ja ensisijaisesti turvasähköpostilla asiakkaalle tai muille tahoille. Yhteenveto toimitetaan asiakkaan suostumuksen mukaan suoraan kuntoutussuunnitelman laativalle taholle.
4.8 Laskutus
Laskutuskuukauden päätteeksi Puhepiste Oy:n laskuttaja kokoaa Diarium -ohjelman kautta asiakaskäynnit laskuttamista varten. Vain dokumentoidut käynnit laskutetaan.
4.9 Toistuvat peruutukset
Mikäli potilas jättää toistuvasti saapumatta kuntoutukseen tai peruuttaa toistuvasti sovittuja kuntoutusaikoja, keskustellaan asiakkaan tai tämän huoltajan (tai muun laillisen edustajan, kuten henkilöä koskevissa asioissa määrätyn edunvalvojan) kanssa siitä, onko kuntoutuksen jatkamiselle edellytyksiä.
Mikäli keskustelut eivät johda kuntoutujan hoitoon sitoutumisen paranemiseen, otetaan tarvittaessa yhteyttä asiakkaan hoidosta vastaavaan tahoon hyvinvointialueella. Näin toimitaan erityisesti, mikäli jatkuvat peruutukset estävät kuntoutuksen toteutumisen. Eri hyvinvointialueiden ohjeistukset ottavat osaltaan kantaa siihen, missä vaiheessa ja miten heille tulee ilmoittaa toistuvista peruutuksista. Kelan järjestämän kuntoutuksen tapauksessa kuntoutussuhteen purkaminen palveluntuottajan aloitteesta edellyttää lähtökohtaisesti Kelan erillistä hyväksyntää.
Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaiden kanssa on mahdollista sopia myös peruutusmaksun maksamisesta, mikäli kuntoutuskäynnin peruutus tapahtuu liian myöhään tai sovittua käyntiä ei peruta lainkaan. Peruutusmaksun on oltava suuruudeltaan kohtuullinen ja se voidaan porrastaa siihen, kuinka myöhässä peruutusilmoitus on annettu, tai onko peruutukselle olemassa jokin lääketieteellinen peruste (esimerkiksi sairastuminen).
Hyvinvointialueen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä tulevia alaikäisiä asiakkaita ei ole yleensä mahdollista sitouttaa peruutusmaksuihin. Näiden asiakkaiden peruuttamattomat sovitut ja käyttämättä jäävät käynnit laskutetaan hyvinvointialueelta, mikäli sopimuksen ehdot sen sallivat.
Päätös kuntoutuksen keskeyttämisestä
Kelan tai hyvinvointialueen järjestämän kuntoutuksen keskeyttäminen edellyttää yleensä Kelan tai hyvinvointialueen suostumusta. Itse maksettavan kuntoutuksen keskeyttäminen on mahdollista palveluntuottajan päätöksellä, jos asiakas ei sitoudu kuntoutukseen. Palveluntuottajalle on yleensä myönnetty kuntoutuksen keskeytys, jos sitä on perustellusti Kelalta tai hyvinvointialueelta pyydetty. Kuntoutuksen jatkaminen ilman kuntoutumisen edellytyksiä ei ole tyypillisesti minkään osapuolen edun mukaista.
4.10 Päihtynyt asiakas kotikäynnillä tai vastaanotolla
Asiakkaan ollessa päihtynyt peruutetaan kuntoutuskäynti ja ohjataan asiakas pois vastaanotolta tai poistutaan kotikäynniltä. Mikäli kuntoutuskäynti peruuntuu samasta syystä toistamiseen, ohjataan päihtynyt asiakas ottamaan yhteyttä perusterveydenhuoltoon päihdeongelman ratkaisemiseksi. Kerrotaan asiakkaalle, että toistuvat kuntoutuskäyntien peruutukset voivat johtaa kuntoutussuhteen päättymiseen.
Lain niin edellyttäessä tulee tehdä salassapidon estämättä huoli-ilmoitus tai lastensuojeluilmoitus HVA:lle. Kts. ko. kohdat.
Jos tuotettava palvelu on julkisesti kustannettua, otetaan asiakkaan kuntoutuskäyntien estymisestä yhteyttä hoidosta vastaavaan tahoon, kuten kohdassa ”toistuvat peruutukset”.
4.11 Asiakkaan itsetuhoinen puhe tai käytös
Itsetuhoisesti käyttäytyvä tai puhuva asiakas ohjataan ensisijaisesti julkiseen terveydenhuoltoon. Lain niin edellyttäessä asiakkaasta tehdään huoli-ilmoitus tai lastensuojeluilmoitus (katso kyseiset kohdat).
Itsetuhoiseksi ennalta tunnetulle asiakkaalle voidaan laatia tämän tueksi asiakaskohtaisen selviytymissuunnitelma.
5. Asiakkaiden oikeuksien toteutuminen
5.1 Asiakkaan oikeus hyvään kohteluun ja hoitoon
Jokaisella on oikeus tulla kohdelluksi ja kohdatuksi aina asianmukaisesti asiakkaiden taustasta tai vammasta riippumatta. Jokaisella on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Jokaisen hoito on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. Näistä oikeuksista säädetään tarkemmin laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (potilaslaki, 785/1992).
5.2 Potilaslain mukaiset muut oikeudet, kuten tiedonsaantioikeudet ja itsemääräämisoikeudet
Asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa noudatetaan potilaan asemasta ja oikeuksista annettua laki, erityisesti lain 5 §:ää jonka mukaan asiakkaalla on oikeus saada tietoa erilaisista hoito- ja jatkohoitovaihtoehdoista kuten asiakkaan valinnanvapauteen tai julkisesti järjestetyn hoidon suorahankintoihin liittyvistä kysymyksistä, sekä erityisesti potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 6 §:n eli potilaan itsemääräämisoikeuteen liittyvissä kysymyksissä. Viitatun 6 §:n nojalla potilaalla on oikeus tulla hoidetuksi yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy jostain tietystä hoitotoimenpiteestä, on potilasta hoidettava muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.
Yrityksessä ei käytetä erillisiä rajoitustoimenpiteitä.
5.3 Asiakkaan oikeus osallisuuteen
Asiakasosallisuudella tarkoitetaan henkilöiden, asiakkaiden ja asiakasryhmien mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. Asiakkaita voivat olla sekä todelliset että mahdolliset asiakkaat, jotka muodostavat palvelunantajan asiakaskunnan.
Asiakkaan osallisuudella omassa palvelussa tarkoitetaan palveluja käyttävän henkilön oikeuttaa tulla kuulluksi ja sopia palveluistaan yhteisymmärryksessä ammattihenkilöstön kanssa.
Yrityksessä noudatetaan soveltuvin osin ja osana julkisesti tilattuja sote-palveluja THL:n suosituksia asiakasosallisuudesta palvelujärjestelmässä.
5.4 Hoitoon pääsy ilman tarpeetonta viivytystä
Yritys ylläpitää mahdollisuuksien mukaan julkisesti verkossa tietoa yrityksen asiakaspaikkatilanteesta ja palvelee asiakkaita ilman aiheetonta viivytystä. Mikäli asiakkaalle ei kyetä tarjoamaan hoitoa kohtuullisessa määräajassa, tästä kerrotaan asiakkaalle aina erikseen.
5.5 Potilaan yksityisyyden suoja
Jo pelkkä tieto terveydenhuollon asiakkuudesta on lain mukaan salassa pidettävä potilassalaisuuden suojaama tieto. Yrityksen asiakas- ja potilasrekisteri on salainen sekä tarpeellisin toimenpitein suojattu sekä teknisesti että organisatorisesti.
Mahdolliset virheelliset asiakastietokirjaukset korjataan aina viipymättä riippumatta siitä, miten tieto virheellisestä merkinnästä on tullut ilmi. Potilaan yksityisyyden suojaa tai muita oikeuksia ja vapauksia vakavasti vaarantavista tietoturvaloukkauksista kerrotaan aina EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti viipymättä potilaalle itselleen tai tämän lailliselle edustajalle, kuten edunvalvojalle tai huoltajalle.
Asiakastietoja luovutetaan eteenpäin vain lakiin perustuvasta syystä, asiakkaan erillisellä suullisella tai kirjallisella suostumuksella tai potilaan Kanta-arkistoon antaman tietojen luovutusluvan perusteella. Suullisesta tietojen luovutussuostumuksesta tehdään aina erillinen merkintä asiakasasiakirjoihin.
Kanta-arkistoon liittyneellä palveluntuottajalla on velvollisuus kirjata kaikki rakenteisesti kirjatut potilasasiakirjamerkinnät valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon (Kantaan). Asiakas voi halutessaan kieltää tietojen edelleen luovuttamisen Kanta-palveluiden kautta, mutta Kantaan kirjaaminen on joka tapauksessa palveluntuottajan lakisääteinen velvollisuus.
Lakiin perustuvissa ostopalveluissa, kuten hyvinvointialueiden tai näiden yhteistyöelinten sekä Helsingin kaupungin tilaamien sote-palveluiden osalta rekisterinpitäjä on lakisääteisesti palvelut tilannut taho. Rekisterinpitovastuun kuuluessa ostopalveluissa tilaajalle, ei asiakkaalla ole erillistä mahdollisuutta kieltää tai sallia asiakastietojen palauttamista tilaajalle.
Kelan kuntoutuspalveluiden ja Kelan kuntoutuspsykoterapian osalta palveluntuottaja on aina itsenäinen potilas- ja asiakastietojen rekisterinpitäjä, eikä tietoja luovuteta eteenpäin lähettävälle tai muulle taholle ilman potilaan suostumusta tai lakiin perustuvaa syytä. Kelan kuntoutuksen osalta lakiin perustuva syy voi olla kuitenkin esimerkiksi Kelan kuntoutuslakiin perustuva pyyntö saada tietoja kuntoutuksen edistymisestä.
5.6 Asiakaspalautteet
Asiakkaan kokemuksista keskustellaan terapiajakson loppuessa yhdessä kuntouttavan terapeutin ja kuntoutujan ja/tai hänen lähihenkilönsä kanssa, jolloin asiakaspalaute voidaan antaa suullisesti. Terapiajakson aikana tavoitteena on luoda hyvä terapiasuhde ja avoin keskusteleva ilmapiiri asiakkaan ja/tai hänen lähihenkilöidensä kanssa. Tarvittaessa palautetta voi antaa terapeutille jo terapiajakson aikana. Terapia-asiakkailta pyydetään palautetta vielä kirjallisena kerran vuodessa lähetettävä ZEF-palautekyselyn muodossa nimettömällä palautelomakkeella. Asiakas voi antaa palautetta Puhepisteen toiminnasta myös oman hyvinvointialueensa tai Kelan palautekanavan kautta.
5.7 Potilaan neuvonta ja potilas- ja asiakasasiavastaavat
1.1.2024 alkaen hyvinvointialueiden tehtäväksi tuli järjestää alueen kaikille asiakkaille ja potilaille potilas- ja asiakasvastaavapalvelut. Nämä palvelut ovat potilaalle ja asiakkaalle maksuttomia. Lakisääteisen palvelun puitteissa riippumaton potilas- tai asiakasasiavastaava neuvoo potilasta tämän lakisääteisistä oikeuksista.
Kuntoutusyrittäjien jäsenenä asiakkaat ovat oikeutettuja käyttämään maksutta myös Kuntoutusyrittäjät ry:n potilasneuvontapalvelua, joka on hyvinvointialueen lakisääteistä potilasasiavastaavan palvelua täydentävä palvelu. Palvelun tavoittaa tästä osoitteesta: https://kuntoutusyrittajat.fi/potilasneuvonta/
6. TURVALLISUUS ja toiminta poikkeustilateissa
6.1 Tietoturva
Tietojenkäsittely tukee Puhepiste Oy:n palvelujen tuottamista, ja palveluiden tehokkuus riippuu osaltaan tietojenkäsittelystä. Tietoaineistot sisältävät asiakkaisiin ja toimintaan liittyvää tietoa, joka on lainsäädännön perusteella suojattava. Tietojenkäsittelyn on oltava tehokasta, virheetöntä ja varmaa.
Tietoturvapolitiikka määrittelee ne periaatteet, vastuut, toimintatavat sekä seurannan ja valvonnan, joita yritys noudattaa tietoturvan toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tietoturva- ja omavalvontasuunnitelmaa täydentävät yksityiskohtaiset määräykset ja ohjeet. Tämä tietoturva- ja omavalvontasuunnitelma kattaa yrityksen kaikkeen toimintaan liittyvät tietojen käsittelyn tehtävät. Puhepiste Oy noudattaa tietoturvamääräyksiä ja asiaan liittyvää lainsäädäntöä, ja noudattaa sen perusteella annettuja ohjeita ja määräyksiä. Yrityksen ulkopuolisilla toimijoilla ei ole pääsyä tietojärjestelmiin eikä niiden tietoaineistoihin.
Tietoturvaa johtaa ja valvoo Kalle Korkiala, joka päättää yrityksen kokonaisturvallisuuden eri osa-alueiden kehittämistoiminnan tavoitteista, organisoinnista ja resursseista sekä toimii tietoturva- ja tietosuojavastaavana. Kalle Korkiala vastaa myös tietoturva-asioista tiedottamisesta yrityksen ulkopuolelle sekä yrityksen asiakastietoja sisältävien henkilörekistereiden suojaamisesta ja valvonnasta. Kalle Korkiala vastaa edelleen henkilörekisterien suojauksesta ja valvonnasta sekä muusta käyttöturvallisuudesta, laitteisto- ja ohjelmistoturvallisuudesta, tila- ja laiteteknisestä turvallisuudesta, arkistoinnin tietoaineistoturvallisuudesta sekä varmuuskopiointimenettelystä.
Kyberhyökkäys
Paras keino selvitä kyberhyökkäyksestä on valmistautua hyökkäykseen ennalta. Jos valmistautumistoimia ei ole tehty, voi hyökkäyksestä selviäminen ilman haittaa olla hyvin vaikeaa. Valmistautuminen kyberhyökkäykseen on osa yrityksen lakisääteisen tietoturvasuunnitelman laatimista.
Kuntoutusyrityksissä ei tyypillisesti ole omia palvelimia, mutta jos niitä on, on niiden ylläpitoon kiinnitettävä erityistä huomiota, jonka lisäksi palvelimien ylläpito on syytä tehdä aina ammattimaisesti. Kaupallisen potilastietojärjestelmän tapauksessa potilastietojärjestelmän turvallinen ylläpito kuuluu pääosin järjestelmän tuottaneelle taholle, mutta myös palveluntuottajalla on siihen tietoturvasuunnitelman mukainen osuus.
Traficomin alainen kyberturvallisuuskeskus on laatinut Toiminta kiristyshaittaohjelmatilanteessa – johdon ohje oppaan. Opas on ladattavissa tältä sivulta.
Tyypillisin hyökkäys on haittaohjelmahyökkäys. Haittaohjelmahyökkäys ilmenee yleensä kiristyshaittaohjelmana (englanniksi ransomware), jossa hyökkääjä salaa yrityksen tietokoneen sisällön ja vaatii rahaa sisällön vapauttamiseksi. Maksu pyydetään suoritettavaksi tyypillisesti välineellä, jonka käytön jäljittäminen on vaikeaa.
Maksuja ei ole syytä tehdä, sillä maksun suorittamisella ei ole mitään taetta sille, että salatut tai hävitetyt tiedot palautuisivat. Maksut kuitenkin tukevat suoraan rikollista toimintaa. Hyökkäyksen torjuminen maksamalla pyydetty rahasumma on erittäin epätodennäköistä. Todennäköisempää on, että hyökkääjä vaatii maksun seurauksena vain lisää rahaa. On myös mahdollista, että maksun suorittaminen rikkoo voimassa olevaa pakotelainsäädäntöä.
Hyökkäys ilmenee yleensä niin, että tietokoneen normaali käyttö estyy ja haavoittuvuuden tai muun syyn vuoksi tietokoneen näytöllä on normaalin käyttöjärjestelmän sijaan koneen sisällön kaappaamisesta ilmoittava ohjelma. Koneen tiedostot eivät ole välttämättä tämän ilmoituksen jälkeen enää saavutettavissa.
Kiristyshaittaohjelmahyökkäyksestä toipuminen edellyttää kattavien varmuuskopioiden tekemistä ennakkoon. Tyypillisesti pilvipalveluna toimivat potilastietojärjestelmät eivät tallenna tietokoneelle mitään tietoja. Tällöin ne eivät yleensä ole suoraan tietokoneeseen kohdistuneen hyökkäyksen piirissä. Tilanne voi olla eri, jos potilastietojärjestelmän käyttäjätunnus ja salasana on tallennettu tietokoneelle, esimerkiksi selaimen salasanahallintaan. Kaikkien selainten salasanahallinta ei suojaa selaimeen tallennettuja salasanoja. Näin ollen selaimeen tallennettu salasana saattaa olla hyökkääjän tiedossa. Huomioi, että varotoimenpiteenä tulee aina ottaa yhteyttä potilastietojärjestelmätuottajaan ja pyytää tunnusten tilapäistä sulkemista sekä huolehtia kaikkien salasanojen, myös sähköpostin salasanan vaihtamisesta.
Parhaan edellytykset selvitä haittaohjelmahyökkäyksestä ovat olemassa silloin, kun tietokoneen sisällön varmuuskopiointi tapahtuu automaattisesti. Manuaalisesti määräajoin suoritettava varmuuskopiointi (esimerkiksi muistitikulle) on tyhjää parempi, mutta varmuuskopiointien välissä tehdyt muutokset jäävät tällöin tallentumatta. Näin ollen sellaiset tiedot voivat tuhoutua haittaohjelmahyökkäyksessä. Vahinkojen rajaaminen ja selvittäminen sekä ulkopuolisen tuen hakeminen Vahinkojen rajaamiseksi hyökkäyksen kohteeksi joutuneesta laitteesta on syytä ottaa viipymättä virrat pois. Kannettava tietokone sammuu yleensä viimeistään sen jälkeen, kun virtanappia pidetään muutama sekunti pohjassa. Tietokoneen sammuttaminen saattaa ehkäistä ongelman leviämistä toisiin tietokoneisiin.
Ota viipymättä yhteys yrityksen IT-tukeen (Tekantti). Tietokoneen sisältö on todennäköisesti menetetty siltä osin, kun sitä ei ole ennalta varmuuskopioitu.
Viittaus lakisääteiseen tietoturvasuunnitelmaan
Kyberhyökkäykseen varautuminen on osa yrityksen tietoturvan kokonaisvaltaista suunnittelua. Tietoturvaa on käsitelty laajemmin yrityksen lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka ei ole julkinen asiakirja.
Tietojen palauttaminen
Tietojen palauttaminen ei ole yleensä kyberhyökkäyksen jälkeen mahdollista muutoin kuin ennalta otetuista varmuuskopioista. Huolehdi siis etukäteen siitä, että varmuuskopiointi tapahtuu automaattisesti ja on aina ajan tasalla. Jos varmuuskopioiden tarve tiedostetaan vasta vahingon jo tapahduttua, on tilanteen korjaamiselle yleensä jo liian myöhäistä. Tietokoneiden ja niiden sisältöjen menettämiseen on syytä olla siis etukäteinen suunnitelma.
Tietoturvaloukkauksen vahinkojen selvittäminen, ilmoitus viranomaisille ja rekisteröidylle
Ilmoita hyökkäyksestä Traficomin alaiselle Kyberturvallisuuskeskukselle (ilmoita tietoturvaloukkauksesta). Huomioi tämän lisäksi, että saatat olla velvollinen ilmoittamaan tapahtuneesta myös Tietosuojavaltuutetun toimistolle, jos tapahtuneesta voi olla vaaraa rekisteröityjen (tyypillisesti asiakkaiden eli potilaiden) oikeuksille ja vapauksille. Tällainen vaara voi olla, jos potilastietoja katoaa, eikä niitä voida enää palauttaa, tai potilastietoja joutuu vääriin käsiin. Potilastietojen joutuminen hyökkääjän haltuun edellyttää aina kahden edellä mainitun viranmaisilmoituksen lisäksi sitä, että myös rekisteröidyille on ilmoitettava tapahtuneesta. Myös potilastietojen tuhoutuminen voi velvoittaa ilmoittamaan rekisteröidyille, jos tiedot eivät ole palautettavissa, ja tietojen tuhoutumisesta voi aiheutua vakavaa haittaa potilaan hoidolle tai oikeuksille.
Ilmoitukset tietosuojavaltuutetun toimistolle ja rekisteröidyille on tehtävä EU:n tietosuoja-asetuksen mukaisesti 72 tunnin kuluttua tietoturvaloukkauksen ilmitulosta. Jos ilmoitus tehdään tämän aikaikkunan jälkeen, täytyy ilmoituksen myöhästymiselle kertoa pätevä syy. Tietojen rekisterinpitäjä on aina vastuussa ilmoituksesta. Jos et ole itse henkilötietojen rekisterinpitäjä, ilmoita rekisterinpitäjälle viipymättä tapahtuneesta.
Tietoturvaloukkauksista on kaikissa tapauksissa tehtävä riittävä dokumentointi, vaikka niistä ei ilmoitettaisikaan eteenpäin. Tietoturvaloukkausten dokumentoinnille on olemassa Kuntoutusyrittäjien jäsensivuilla malli.
6.2 Asiakasrekisteri
Asiakasrekisterillä tarkoitetaan rekisteriä, johon on koottu Puhepiste Oy:n tuottamien palvelujen loppukäyttäjiä koskeva materiaali. Manuaalinen asiakasrekisteri sijaitsee Puhepiste oy:n tiloissa lukitussa arkistokaapissa. Sähköinen asiakasrekisteri on koottu Diarium järjestelmään. Diarium on varmistanut aineiston siirtymisen/säilymisen turvallisuuden.
Asiakasrekisterin käytössä noudatetaan lain ja Puhepiste Oy:n asiakasrekisterin tietosuojaselosteen mukaisia menettelyjä asiakkaiden potilas- ja henkilötietojen keräämisessä, tietosisältöjen osalta, tietojen luovuttamisessa, säilyttämisessä, suojaamisessa, hävittämisessä ja muussa käsittelyssä. Asiakkaita koskevien asiakirjojen ja muun palvelun tuottamiseen liittyvän muun materiaalin laadinnassa ja säilyttämisessä noudatetaan tietosuojalakia (1050/2018), lakia potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetusta potilasasiakirjoista (298/2009).
Puhepiste Oy saa palvelun tuottamiseen tarvittavat tiedot asiakkaalta, kuntoutuksesta vastaavalta tai sen maksavalta taholta sekä asiakkaan tai tämän huoltajan luvalla muilta tahoilta. Tiedot saadaan paperimuodossa. Alkuperäiset asiakastiedot säilytetään aina asiakasrekisterissä. Sivurekistereitä ei pidetä.
Kaikki manuaalinen aineisto säilytetään lukituissa asiakirjakaapissa, johon on pääsy vain terapeutilla itsellään. Terapeutti tallentaa palvelun toteutuksen yhteydessä tuottamansa sähköiset asiakastiedot Diariumiin asiakkaan henkilötietojen alle. Vain poikkeustapauksissa isompia tiedostoja kuten esim. videoinnit säilytetään palvelun toteutuksen ajan salasanasuojatulla ulkoisella kovalevyllä tai muistitikulla, josta otetaan säännöllisesti varmuuskopio asiakasrekisterissä säilytettävälle toiselle salasanasuojatulle ulkoiselle kovalevylle. Laite ja tietokoneaineisto on suojattu salasanalla sekä suojattu ulkopuoliselta käytöltä. Muistitikku ja irtokovalevy ovat suojattu salasanalla sekä säilytetään lukitussa kaapissa manuaalisen aineiston kanssa. Paperimuotoiset tiedot terapeutti siirtää viiveettä asiakasrekisteriin. Kaikki asiakkaita koskevat tiedot arkistoidaan siten, että ne on mahdollista erottaa muiden asiakkaiden tiedoista. Palvelun päätyttyä kaikki tiedot kerätään asiakasrekisteriin, eikä mitään tietoja jää muualle.
6.3 Turvallisuus asiakastyössä
HUOM! Tutustu aina huolellisesti tilojen pelastussuunnitelmaan ja turvallisuusselvitykseen vierailemissasi paikoissa!
6.3.1 Kotikäyntien turvallisuus
Puhepisteellä pyritään pitämään ainakin yksi muu työntekijä tietoisena kulloisenkin terapeutin kulkemisesta kotikäynnille. Yritys voi hyödyntää jaettua ajanvarauskalenteritietoa.
Työntekijöiden sijainnin sähköinen seuraaminen ei ole yleensä yksityisyyden suojasta työelämässä annetun lain nojalla mahdollista edes työntekijän suostumuksella.
Huom: Terveyskylä Pro -palvelusta on terveydenhuollon ammattilaisille saatavilla ohje turvalliseen kotikäyntiin (edellyttää ammattilaisen Terhikki-rekisteröintiä):
Turvallinen kotikäynti – ohje ammattilaiselle
6.3.2 Seksuaalinen häirintä ja ahdistelu
Seksuaalisesta häirinnästä ohjataan työntekijä tekemään asiasta rikosilmoitus poliisille sekä ilmoitus työnantajalle. Työnantajalla on velvollisuus puuttua häirintään. Jos rikoksentekijä on toinen työntekijä, voi työnantaja joutua selvittämään työoikeudellisten toimien tarvetta, kuten irtisanomisuhkaisen varoitusta tai työsuhteen päättämistä. Työsuhteen jatkoon liittyvät päätökset tehdään mahdollisesta rikosprosessista erillään.
6.3.3 Etänä vastaanotettavan asiakkaan ja lapsiasiakkaan tunnistamisohjeet
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain 8 §:n mukaisesti asiakastietojen käsittelyyn osallistuvat tahot on tunnistettava luotettavasti. Työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että myös asiakas ja tämän mahdollinen edustaja on tunnistettava luotettavasti.
Luotettavia tunnistamisen menetelmiä ovat esimerkiksi:
- Vahva sähköinen tunnistaminen esimerkiksi mobiilivarmenteella tai verkkopankkitunnuksilla (tai muu EU:n eIDAS-asetuksen mukainen sähköisen tunnistautumisen menetelmä). Tämä on mahdollista yleensä vain, jos käytössä on sitä tukeva tietojärjestelmä. Käytössämme on vahva tunnistautuminen esimerkiksi asiakkaan allekirjoittaessa palvelusopimuksen Procountor ohjelmalla
- Tarkastamalla henkilöllisyystodistus (passi, henkilökortti, varmennekortti)
Asiakas on erityisen tärkeää tunnistaa luotettavasti ennen kuin tälle voidaan luovuttaa minkäänlaisia asiakastietoja. Jo tieto terveydenhuollon asiakkuudesta, kuten varatusta ajasta, on salassa pidettävä asiakastieto, jota ei voida kysyjälle luovuttaa ilman, että kysyjä on tunnistettu ja tietojen luovutusoikeus varmistettu.
Henkilöllisyystodistuksesta tunnistamisen lisäksi asiakas voidaan varmistaa tunnistetuksi kysymällä tältä kysymyksiä siten, että asiakas vastaa niihin mahdollisuuksien mukaan itse ilman toisen henkilön apua. Asiakkaalta voidaan esimerkiksi kysyä:
- nimeä
- henkilötunnusta
- kotiosoitetta
Jos asiakas ei kykene itse vastaamaan näihin kysymyksiin (asiakas on kykenemätön vastaamaan itsenäisesti), tiedot voidaan varmennuksena kysyä myös läheiseltä, omaiselta tai muulta saattajalta.
Asiakas voidaan tunnistaa kysymällä tältä myös muita tietoja, jotka löytyvät potilastietojärjestelmästä tai jotka on toimitettu esimerkiksi lähettävän tai hoitotoimeksiannon antaneen tahon kautta asiakkaalle.
Jos asiakkaan sähköinen tunnistaminen tai tunnistaminen henkilöllisyystodistuksesta ei ole mahdollista, asiakas voidaan tunnistaa kysymällä tältä pelkästään edellä mainitut kysymykset.
6.3.4 Asiakkaiden reklamaatiotilanteet
Jos asiakas reklamoi hänelle annetusta hoidosta, vastaa asiakkaalle samalla menetelmällä kuin jolla reklamaatio on toimitettukin. Suullisesti esitettyyn reklamaatioon tai palautteeseen voidaan vastata suullisesti, mutta kirjalliseen reklamaatioon on syytä aina vastata kirjallisesti. Kirjallinen vastaus voidaan toimittaa myös suullisesti annettuun reklamaatioon.
Jos hoidossa on tapahtunut virhe, tulee asiakas ensisijaisesti ohjata tekemään potilasvahinkoilmoitus potilasvakuutuskeskuksen verkkosivuille, www.pvk.fi.
Potilasvakuutuskeskus korvaa lakisääteisen potilasvakuutuksen nojalla potilaalle aiheutuneet mahdolliset vahingot. Lisäksi potilasvakuutuskeskus tutkii asian.
Potilaalla on myös samanaikaisesti oikeus viedä asiansa tai laskusta noussut erimielisyys kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Kuluttajariitalautakunnan ratkaisut ovat luonteeltaan suosituksia, mutta asian luonteen mukaan, ne voivat olla hyvin samankaltaisia, kuin miten asia mahdollisesti ratkaistaisiin tuomioistuimessa. Tästä syystä lautakunnan suositukset on syytä ottaa vakavasti. Lautakunnan vastauspyyntöihin on syytä myös vastata.
Kuluttajansuojalain nojalla asiakkaalla on oikeus saada palvelussa oleva virhe oikaistuksi maksutta. Palveluntuottajan on ensin selvitettävä, onko palvelussa ollut virhe, eli onko se toteutettu lain tai sopimuksen vastaisesti. Kuluttajalla voi olla myös oikeus saada palvelun virheellisyydestä aiheutunut vahinko korvattavaksi, mutta yleensä vain, jos aiheutunut vahinko on johtunut yrityksen huolimattomuudesta tai tahallisesta sopimusrikkomuksesta.
Potilasvahinkovakuutus korvaa terveydenhuollossa aiheutuneet vahingot myös ilman palveluntuottajan huolimattomuutta. Tästä syystä potilaan on syytä selvittää oikeutensa potilasvakuutuskorvaukseen ennen kuin palveluntuottaja myöntyy korvaamaan potilaalle tämän vaatimaa vahingonkorvausta. Jos potilas laiminlyö potilasvahinkoilmoituksen tekemisen, voi tämä rajoittaa potilaan oikeutta saada korvauksia, sillä vahingonkärsijällä on oikeuskäytännössä todettu olevan velvollisuus rajoittaa häneen kohdistuvia vahinkoja myös omatoimisesti.
Kuntoutuspalveluissa, kuten muussa terveydenhuollossa sopimusrikkomukset tai palveluntuottajan huolimattomuus, jotka aiheuttaisivat potilaalle euromääräisesti palveluntuottajan toimesta korvattavaa vahinkoa, ovat olleet erittäin harvinaisia. Pääsääntöisesti mahdolliset vahingot ovat tulleet korvatuiksi potilasvahinkovakuutuksesta.
6.3.5 Vaaratilanteiden ennaltaehkäisy
Vastaanotolla huomioi seuraavat seikat vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi:
- Asiakas on vastaanottotiloissa aina työntekijän tai saattajansa valvonnassa.
- Tarvittaessa vastaanottohuoneesta poistetaan mahdollisia vaaratilanteita aiheuttavat välineet ja kalusteet ennen asiakkaan ottamista huoneeseen.
- Karkailevan asiakkaan kanssa ennakoi tilanne lukitsemalla sekä huoneen ovi että huoneiston ulko-ovi karkaamisen hidastamiseksi. Pyydä tarvittaessa saattajaa tai toista työntekijää auttamaan valvonnassa.
- Pidä avain aina mukanasi tiloissa liikkuessasi, jotta et yllättävissäkään tilanteissa lukitse itseäsi ulos huoneesta tai huoneistosta.
- Työskennellessäsi asiakkaan kanssa, asetu huoneessa niin, että olet aina itse lähempänä ovea. Tämä helpottaa varautumista karkailuun sekä uhkaaviin tai muuten arvaamattomiin tilanteisiin.
Asiakkaan toimintaympäristössä voit ennaltaehkäistä vaaratilanteiden syntymistä seuraavasti:
- Mennessäsi uuteen paikkaan kiinnitä huomiota uloskäyntien sijaintiin, jotta hätätilanteen sattuessa pystyt poistumaan nopeasti rakennuksesta.
- Varmista, että joku muu henkilö tiloissa tietää, missä tilassa asiakkaan kanssa työskentelet, jotta teitä tiedetään varoittaa vaaran uhatessa.
- Lapsen tai matalan kognitiivisen tason omaavan asiakkaan ollessa kyseessä varmista, että asiakas on jonkun muun aikuisen valvonnassa ennen poistumistasi.
- Karkailevan asiakkaan kanssa ennakoi tilanne huolehtimalla oven valvonnasta ja mahdollisesti pyytämällä toista henkilöä auttamaan asiakkaan valvonnassa.
- Asetu työskentelytilassa niin, että olet aina itse lähempänä ovea. Tämä helpottaa varautumista karkailuun sekä uhkaaviin tai muuten arvaamattomiin tilanteisiin.
Väkivallan uhka tai väkivalta
Mikäli asiakas tai muu henkilö uhkaa väkivallalla, pyri poistumaan tilanteesta viipymättä, mikäli mahdollista. Uhkaus voi tulla suullisesti tai olla tulkittavissa henkilön eleistä, kuten siten, että henkilö hakee vaarallisen esineen tai tarttuu yllättäen vahingoittamiseen soveltuvaan astaloon.
Vältä neuvottelua tai väittelyä henkilön kanssa, mikäli mahdollista. Väkivallan uhatessa on syytä mahdollisimman varhain selvittää, miten tilanteesta voidaan poistua nopeasti ja turvallisesti.
Mikäli epäilet asiakkaan tai tämän saattajan olevan päihtynyt tai huumeiden vaikutuksen alainen tai koet tilanteen muuten itseäsi tai asiakasta uhkaavana
- pysy rauhallisena
- pyri saattamaan tilanne päätökseen tai poistumaan tilanteesta esim. jonkin tekosyyn varjolla
- pyydä paikalle toinen tiloissa oleva henkilö
- varmista muiden tiloissa olevien henkilöiden turvallisuus
- hätätilanteessa soita hätänumeroon 112
Alaikäisen kuntoutettavan väkivallan uhka
Väkivaltaisesti aiemmin käyttäytyneen lapsiasiakkaan väkivaltaan on syytä varautua ennalta suunnittelemalla, miten tilanne ratkaistaan väkivallattomasti. Suunnitelma lapsen rauhoittamiseen on tehtävä lapsikohtaisesti. Jos lapsen rauhoittamiseen käytetään kiinnipitoa tai muuta lapsen fyysiseen koskemattomuuteen puuttuvaa vaikuttamista, on toimista syytä keskustella sekä huoltajan että lapsen kanssa etukäteen. Huoltajan suostumuksesta kiinnipitämiseen tulee tehdä merkintä potilasasiakirjoihin. Kiinnipitäminen voi toimia vain apuvälineenä lapsen rauhoittamiseksi, eikä sitä ole syytä jatkaa, mikäli tilanne pitkittyy. Kiinnipito ei saa olla myöskään rangaistus. Lasta ei saisi jättää myöskään yksin.
Lapsen kiinnipidosta terveydenhuollossa ja erityisesti kuntoutuksessa ei ole voimassa olevaa erityistä lainsäädäntöä. Juridisesti lainsäädäntö tunnistaa terapiassa vain hätävarjelun ja pakkotilan, jotka voivat oikeuttaa puolustettavien voimakeinojen käyttöön erityisesti vanhemman lapsen kanssa. Kaikki henkilön fyysiseen koskemattomuuteen puuttuva toiminta on syytä minimoida ja pitää viimesijaisena vaihtoehtona. Ensisijaisesti lasta on ohjattava ja neuvottava. Vanhemman lapsen kiinnipito voi hätävarjelu- ja pakkotilanteessa tapahtua pääosin vain lapsen tai terapeutin terveyden tai myös omaisuuden suojaamiseksi. Pakkotilanteessa tapahtuvan kiinnipidon on oltava voimankäytöltään puolustettavaa, eli vahinkojen estämiseksi ei saa käyttää yhtään enempää voimaa kuin on ehdottoman välttämätöntä.
Hätävarjelutilanteessa terapeutti saa suojata itseään tai muita puolustettavin voimakeinoin (kuten pitämällä kiinni), mutta on syytä huomioida, että hätävarjelun liioittelu eli liian pitkälle menevät voimakeinot on myös säädetty rikoslaissa erikseen rangaistavaksi. Esimerkiksi (takaisin) lyömistä on usein mahdotonta pitää puolustettavana voimakeinona.
Mikäli lapsen kuntouttaminen ei onnistu ilman väkivaltaa tai sen uhkaa, on syytä harkita myös sitä, voidaanko kuntoutusta jatkaa lapsen kanssa vain siten, että huoltaja tai muu lapsesta vastuussa oleva aikuinen osallistuu myös kuntoutukseen. Myös kuntoutuksen keskeyttäminen voi olla mahdollista, jos kuntoutuksen jatkaminen terapeutille ja asiakkaalle turvallisella tavalla ei ole mahdollista.
Jos väkivaltaa tapahtuu, eikä tilanne ole muuten estettävissä
Pyri suojaamaan käsillä päätä ja keskivartaloa ja poistu tilanteesta mahdollisimman nopeasti, mikäli mahdollista. Puolustettavien voimakeinojen käyttö, kuten käsistä kiinni pitäminen on sallittua väkivallan estämiseksi.
Väkivallan kohteeksi joutunut työntekijä ohjataan työterveyshuoltoon hoidettavaksi ja vammojen ja tapahtumakuvauksen dokumentoimiseksi. Kiireellinen hoito on annettava siellä, missä se on nopeimmin saavutettavissa.
Työntekijää on neuvottava tekemään tapahtuneesta tarvittaessa rikosilmoitus. Kuitenkin työntekijään tai alaikäiseen kohdistunut väkivalta on virallisen syytteen alainen rikos, josta rikosilmoituksen voi tarvittaessa tehdä myös muu henkilö kuin asianosainen itse. Näin ollen työnantaja voi tehdä työntekijäänsä kohdanneesta lievästäkin pahoinpitelystä ilmoituksen, jos pahoinpitely on tapahtunut työtehtävissä. Lisäedellytyksenä työnantajan tekemälle rikosilmoitukselle lievästä pahoinpitelystä on, ettei epäilty rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön.
Jos rikoksentekijä on toinen työntekijä, lievä rikos saattaa olla asianomistajarikos. Tällöin työnantajan on käsiteltävä asia työsuhteen jatkamiskysymyksenä työoikeudellisin keinoin, kuten antamalla irtisanomisuhkainen varoitus tai irtisanomalla tai purkamalla työsuhde, jos se on työsopimuslaki huomioiden sallittua.
Lapseen kohdistunut väkivalta
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on aina velvollisuus ilmoittaa poliisille lapseen kohdistuneesta väkivallasta. Tämä on mahdollisen lastensuojeluilmoituksen lisäksi erikseen tehtävä ilmoitus. Uhkaavan tilanteen päätyttyä ota yhteys esihenkilöösi tai palvelun maksajaan asiakassuhteen jatkon arvioimiseksi.
6.3.6 Lastensuojelutarpeen selvittäminen, lastensuojeluasiakas ja kirjaaminen
Lastensuojelutarpeen selvittäminen
Lastensuojeluilmoituksen tekeminen on salassapidon estämättä jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön velvollisuus silloin, kun ammattilainen havaitsee, että lapsen hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää mahdollista lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos on verkkosivuillaan ohjeistanut lastensuojeluilmoituksen tekemisessä ja siihen liittyvässä päätöksenteossa.
Jos et ole varma siitä, onko lastensuojeluilmoitus käsillä olevassa tilanteessa tarpeellinen, voit ottaa yhteyttä hyvinvointialueen (tai Helsingissä Helsingin kaupungin) sosiaalihuoltoon tarpeellisuuden arvioimiseksi nimettömästi. Hyvinvointialueen verkkosivuilta tulisi löytyä puhelinnumero, josta asiaa voi tiedustella.
Tärkeintä on, että ilmoitus tehdään viipymättä, ja siitäkin huolimatta, vaikka joku muu olisi jo ilmoittanut tekevänsä lastensuojeluilmoituksen.
Terveydenhuollon ammattihenkilö ei voi tehdä ilmoitusta nimettömästi. Lapsella ja huoltajalla on oikeus saada tieto ilmoituksen tekijästä.
THL on kirjannut ohjesivulleen esimerkinomaisen luettelon seikoista, jotka voivat edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä. Näitä ovat (poimintahetkellä 11.7.2024 olleet):
- lapsen tarpeiden laiminlyönti
- lapsen heitteillejättö
- pahoinpitely tai seksuaalinen hyväksikäyttö, tai niiden uhka (Huomaa myös erillinen ilmoitusvelvollisuus poliisille lapseen kohdistuvasta väkivallasta!)
- puutteet hoidossa tai huolenpidossa
- lapsen huoltajan päihde- tai mielenterveysongelmat, jaksamattomuus, oman hoidon laiminlyöminen
- arjen tukiverkon puute, jos se vaarantaa lapsen hyvinvoinnin
- lapsen oma päihteidenkäyttö, mielenterveysongelmat, rikoksilla oireilu tai itsetuhoisuus
- vanhemman ja lapsen väliset vakavat vuorovaikutusongelmat
- jatkuva koulunkäynnin laiminlyönti
o jos yksilöllisen oppilashuollon tarve johtuu vain oppimisvaikeuksista tai esimerkiksi terveydentilaa heikentävistä tekijöistä kouluympäristössä, ei asioita ole yleensä perusteltua "delegoida" lastensuojelulle (linkki eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuun EOAK/6885/2019)
o perusteet lastensuojeluilmoituksen tekemiselle täyttyvät, jos koulu ei pysty omalla tuellaan ja oppilashuollon palveluiden avulla turvaamaan lapsen koulunkäyntiä ja vanhemmat suhtautuvat asiaan välinpitämättömästi
- lapsen suhteeton vastuu perheen arjesta esimerkiksi vanhemman sairauden vuoksi
- heikko taloudellinen tilanne, joka vaarantaa lapsen huolenpidon tai kehityksen
Lastensuojeluilmoituksen kirjaaminen potilasasiakirjoihin
Lastensuojeluilmoitusta ei liitetä potilastietojärjestelmään, eikä terapeutilla ole velvollisuutta säilyttää lastensuojeluilmoitusta muutoinkaan, kuin sen ajan, että hän voi varmistaa ilmoituksen perillemenon.
Jos lastensuojeluilmoituksella on vaikutusta hoitosuhteeseen, on nuo vaikutukset hoitoon kirjattava asiakkaan potilastietoihin. Joskus hoitosuhde saattaa esimerkiksi katketa lastensuojeluilmoitukseen, jolloin ilmoituksen tästä vaikutuksesta tehdään merkintä potilasasiakirjoihin.
Jos hoito jatkuu kuten ennenkin, ei lastensuojeluilmoitusta ole tarpeen kirjata potilastietojärjestelmään lainkaan. On mahdollista, ettei lastensuojeluilmoitus vaikuta hoitoon tai liity hoitosuhteeseen sen kummemmin.
Asiakastietolain mukaan potilasasiakirjojen tulee liittyä potilaan hoidon järjestämiseen, toteuttamiseen tai suunnitteluun. Jos lastensuojeluilmoituksen tekeminen ei vaikuta mihinkään näistä, ei siitä tule tehdä merkintää asiakirjoihin. Jos se vaikuttaa, kirjataan mikä vaikutus ilmoituksella oli hoitoon tai hoitosuhteeseen. Tämä pitäisi lähtökohtaisesti kirjata palvelutapahtuman tietoihin samalla tavalla kuin muutkin Kantaan menevät merkinnät.
Lastensuojeluasiakas, yhteydenpito ja hoito sijaishuollossa
Lähtökohtaisesti vanhempi säilyy huoltajana, mutta se missä laajuudessa hän osallistuu lapsensa huoltoon, on hyvinvointialueen päätettävissä. Tämä perustuu lastensuojelulain 45 §:n 1. momenttiin, jonka mukaan:
Kun lapsi on otettu huostaan, hyvinvointialueella on oikeus huostaanoton
tarkoituksen toteuttamiseksi päättää lapsen olinpaikasta sekä hoidosta,
kasvatuksesta, valvonnasta ja muusta huolenpidosta ja näiden toteuttamiseksi
tarpeellisesta opetuksesta ja terveydenhuollosta. (8.7.2022/610)
Näin ollen hyvinvointialueen edustaja päättää virkavastuulla sen, miten huostaan otetun lapsen terveydenhuolto, kuten kuntoutus, toteutetaan.
Lähtökohtana on, että huoltajat pysyvät huoltajina päättämässä lapsen kuntoutuksesta, ellei hyvinvointialue edellä mainitun 45 §:n perusteella toisin päätä.
Hyvinvointialue voi rajoittaa vanhempien tiedonsaantioikeutta tai oikeutta pitää yhteyttä lapseen, mutta tämä on äärimmäinen toimenpide, joka vaatii lakiin kirjattujen perusteiden olemassaoloa, jolloin siitä tehdään myös erillinen päätös.
Vanhempien oikeuksien toteutuminen on ensisijaisesti hyvinvointialueen vastuulla. Terapiapalveluntuottajalla ei ole velvollisuutta järjestää maksutta vanhemmille lisäneuvotteluja tai tapaamisia, jos lapsen kuntoutuksen päätäntävastuu on siirtynyt hyvinvointialueelle. Palveluntuottajan on pyrittävä sopimaan yhteydenpidon yksityiskohdista hyvinvointialueen kanssa kirjaamalla terapiasopimukseen esimerkiksi se, kenen tai minkä tahon kanssa yhteydenpitoa pidetään ja miten hyvinvointialue huolehtii vanhempien ja lapsen välisen yhteydenpidon toteuttamisesta. Itse terapiapalvelu tuotetaan kulloisenkin terapian hankintasopimukseen kirjatun palvelukuvauksen mukaisesti. Mahdolliset palvelukuvauksen ylittävät lisäverkostokäynnit tai tapaamiset ovat erikseen sovittavia lisäpalveluita.
Maksullinen lausunto lastensuojelulle
Sosiaalihuolto voi pyytää terveydenhuollon ammattihenkilöltä kirjallisen lausunnon. Lausuntoa voidaan käyttää lastensuojelun tarpeisiin. Palveluntuottaja voi pyytää lausunnosta halutessaan maksun, sillä lausuntoa ei ole säädetty maksuttomaksi. Maksusta on syytä sopia sosiaalihuollon kanssa etukäteen, kun lausuntopyyntö esitetään.
Aikuisen sosiaalihuollon tarpeen selvittäminen (ns. huoli-ilmoitus)
Jos terveydenhuollon ammattilainen kohtaa työssään asiakkaan, joka on sosiaalihuollon tarpeessa, tulee asiakas ohjata ottamaan yhteyttä hyvinvointialueeseen sosiaalihuollon tarpeen arvioimiseksi.
Asiakkaan suostumuksella myös ammattihenkilö voi itse ottaa suoraan yhteyttä hyvinvointialueen sosiaalihuoltoon.
Asiakkaan suostumusta ei ilmoitukselle tarvita, mikäli asiakas on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan, tai jos lapsen etu sitä välttämättä vaatii (kts. myös velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus).
Velvollisuus ilmoittaa iäkkään ihmisen hoidon tarpeesta hyvinvointialueelle
Terveydenhuollon ammattihenkilöillä on salassapidon estämättä velvollisuus ilmoittaa työssään tietoon tulleesta iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Ilmoitusvelvollisuuteen riittää, että tieto henkilöstä on tullut työn kautta. Ilmoitettavan henkilön ei tarvitse välttämättä olla suoraan yrityksen asiakas.
Ilmoitus tulee tehdä hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle viranomaiselle.
Ilmoittamisvelvollisuus perustuu vanhuspalvelulain 25 §:n (ilmoittaminen iäkkään henkilön palvelutarpeesta).
Iäkkäällä henkilöllä tarkoitetaan vanhuspalvelulain määritelmien mukaan henkilöä, jonka fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen toimintakyky on heikentynyt korkean iän myötä alkaneiden, lisääntyneiden tai pahentuneiden sairauksien tai vammojen vuoksi taikka korkeaan ikään liittyvän rappeutumisen takia.
6.3.8 Infektiot ja epidemiat, infektioiden torjuntasuunnitelma
Tartuntatautilain 17 §:n mukaan terveydenhuollon toimijalla on oltava infektioiden torjuntasuunnitelma. Asiakastyössä ja vaihtuvissa työympäristöissä, päiväkodeissa ja kouluissa, infektiot ovat jatkuvaa arkea. On tärkeää huolehtia, että et itse edistä infektioiden leviämistä.
- Huolehdi käsien puhtaudesta pesemällä kätesi aina ennen asiakaskäynnin alkamista ja sen päättyessä.
- Huolehdi välineistön puhtaudesta. Jos esim. lelu on ollut toisen asiakkaan suussa, otetaan se pois käytöstä, kunnes se on pesty.
- Peruuta käynti, jos asiakas on sairas. Jos asiakas ei ole riittävän hyvässä kunnossa mennäkseen päivähoitoon tai kouluun, ei kuntoutuksenkaan toteuttaminen ole järkevää.
- Peruuta käynti, jos esim. kotikäynnillä asiakkaan läsnä oleva lähihenkilöllä, vanhemmalla tai sisaruksella, on tarttuva sairaus, kuten vatsatauti. Vaikka asiakas olisi kunnossa, voit levittää taudin muille asiakkaillesi.
- Älä työskentele sairaana.
- Käytä aina kasvomaskia, mikäli sen käyttö tiloissa on suositeltavaa tai pakollista.
6.3.9 Asiakkaan lyhyt- tai pitkäaikainen sairastuminen tartuttavaan tautiin
Asiakkaan sairastuminen esimerkiksi tarttuvaan virustautiin saattaa joissain tilanteissa estää kuntoutuksen toteuttamisen. Näin voi käydä, jos kuntoutuja määrätään tartuntatautilain nojalla eristykseen tai jopa ennen sairastumista altistumisen perusteella karanteeniin. Tarttuvilta sairauksilta suojautumisesta ja siihen liittyvistä kuntoutuksen erityistoimista voi kysyä yleisesti tartuntatautien torjunnasta ensisijaisessa vastuussa olevalta paikalliselta hyvinvointialueelta tai Helsingin kaupungilta. Potilaskohtaisia tietoja perusterveydenhuolto ei yleensä luovuta, ellei tietojen luovuttamiseen ole hoitoon liittyvää syytä.
Kansalaisella voi olla itsellään rikosoikeudellinen vastuu siitä, jos tämä ei tuo esille tarttuvaa sairauttaan, vaikka taudin leviämiselle hoitotilanteessa olisi olemassa riski. Tällaiset tilanteet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Tuomioistuinkäytännössä tämä riski on tuotu esille HI-viruksen osalta, joskin viimeaikainen tuomiostuinkäytäntö on lieventänyt linjausta hoitomuotojen kehittyessä.
Kuntoutuksessa HI-viruksen leviämisen riskiä ei normaalisti ole. Lue lisää HI-viruksesta esimerkiksi täältä:
https://peda.net/oppimateriaalit/peda.net/faktathivista
https://hivpoint.fi/tietoa-hivista/
6.3.10 Tapaturma- ja ensiaputilanteet
Tapaturmatilanteissa anna taitojesi mukainen ensiapu. Ensiavun antaminen on tärkeää aloitta nopeasti ja paljon voi tehdä myös ilman välineitä.
- Selvitä, mitä on tapahtunut. Onko kysymyksessä onnettomuus vai sairauskohtaus?
- Hälytä tarvittaessa apua hätänumerosta 112.
- Estä mahdolliset lisäonnettomuudet, pelasta ensin hengenvaarassa olevat ja siirrä loukkaantuneet turvaan.
- Anna tarvittava ensiapu.
- Suojaa, rauhoita ja seuraa autettavan tilaa, kunnes saat lisäapua paikalle.
Vastaanottotiloissa haavanhoitopiste ja hätäensiapuohjeet löytyvät keittiötilan seinältä.
Pidä yllä ensiaputaitoasi ja huolehdi, että hätäensiapukorttisi on voimassa.
Jos työntekijälle tapahtuneesta tapaturmasta on seurauksena kuolema tai vaikea vamma, on työnantajan ilmoitettava tapaturmasta poliisille ja aluehallintoviraston työsuojelulle. Vakavasta vammasta ilmoittamatta jättäminen on rangaistava teko.
Hoidon yhteydessä sattunut tapaturma voi olla korvattavissa potilasvakuutuksen mukaisena vahinkona. Tällöin potilaan on tehtävä ilmoitus tapaturmasta potilasvakuutuskeskukselle. Palveluntuottaja antaa tällöin selvityksensä potilasvakuutuskeskukselle, jolla on potilasvakuutuslain 54 §:n nojalla oikeus saada myös salassa pidettäviä potilastietoja ja potilasasiakirjoja maksutta. Jos tietopyynnön perustana oleva potilasvahinkoepäily ei koske yrityksen antamaa hoitoa, on yrityksellä oikeus saada pyyntöön vastaamisesta kohtuullinen korvaus. Katso myös ”Asiakkaiden reklamaatiotilanteet”.
6.3.11 Vakuutusturva
Puhepiste Oy:n vakuutusturva on järjestetty OP-vakuutuksen kautta.
- potilasvahinkovakuutus
- yritystoiminnan vakuutus, johon sisältyy
o yrityksen toiminnan vastuuvakuutus
o yrityksen oikeusturvavakuutus
o työntekijän lakisääteinen tapaturmavakuutus
- yrittäjän eläkevakuutus
- työntekijän eläkevakuutus
7. Terapeutti alaikäisen asiakkaan todistajana oikeudenkäynnissä
Todistajia on tyypillisesti kahdenlaisia: sellaisia, jotka kutsutaan oikeudenkäyntiin vapaaehtoisesti esimerkiksi omaisen toimesta, ja sellaisia, jotka edellytetään paikalle haastemiehen välityksellä. Haastemiehen todistajaksi haastaminen tapahtuu yleensä erillisen sakon uhalla.
Lopputulos on molemmissa todistamistavoissa sama, eli todistajaksi pyydetty henkilö astuu oikeuden eteen, antaa todistajan vakuutuksen ja vastaa esitettyihin kysymyksiin totuudenmukaisesti.
Esitettyjen kysymysten jälkeen oikeuden puheenjohtaja kysyy, onko todistajalla palkkiovaatimusta. Tästä kannattaa yleensä keskustella todistajaksi nimeävän tahon kanssa etukäteen. Todistajanpalkkiosta voidaan myös sopia etukäteen. Yleensä todistaja nimeää palkkionsa, todistajan nimennyt asiamies (joka on yleensä todistajan nimennyttä tahoa avustava asianajaja tai julkinen oikeusavustaja) hyväksyy palkkiovaatimuksen. Tämän jälkeen tuomioistuin velvoittaa todistajan nimenneen tahon tai henkilön maksamaan todistajanpalkkion todistajalle.
Todistajan palkkio koostuu yleensä matkakuluista ja todistamisesta aiheutuneista ansionmenetyksistä, kuten ajasta ja valmistautumiseen käytetystä ajasta. Jos todistaminen on osa todistajan työtehtäviä, on palkkiovaatimus yleensä sama kuin mitä tämä olisi työstä laskuttanut. Todistajalla saa olla mukanaan muistiinpanoja, mutta hän ei saa lukea todistustaan suoraan niistä.
Todistaminen on kansalaisvelvollisuus. Jos todistajaksi haastetaan, ei paikalle saapumisesta voi kieltäytyä. Kaikki asianajajat eivät kuitenkaan halua välttämättä haastaa todistajia paikalle, sillä vastahakoisesti suhtautuvat todistaja ei useinkaan ole aina paras todistaja. Voi siis olla, että avustaja luopuu todistajaksi nimeämisestä, jos todistaja ei ole todistamiseen halukas. Institutionaaliset toimijat, kuten syyttäjät, eivät useinkaan luovu tällaisista syistä todistamisesta.
Todistajan oikeudesta todistaa asiakasta, tämän perhettä tai näiden salassa pidettäviä koskevista asioista on erikseen huomioitava. Laissa on ammattihenkilöiden salassapitoon liittyen oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 14 pykälä:
Lääkäri tai muu terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tai
sen nojalla annetussa asetuksessa tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö ei saa
todistaa henkilön tai hänen perheensä terveydentilaa koskevasta arkaluonteisesta
tiedosta tai muusta henkilön tai perheen salaisuudesta, josta hän asemansa tai
tehtävänsä perusteella on saanut tiedon, ellei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus
on säädetty, suostu todistamiseen.
Jos siis esimerkiksi yhteishuoltajuuden omaavat vanhemmat suostuvat molemmat todistamiseen, ei ongelmaa ole. Vaihtoehtoisesti, jos lapsi itse ymmärtää suostumuksen merkityksen, voi lapsi suostua itsekin todistamiseen. Samoin yksinhuoltaja voi antaa suostumuksen todistamiseen itsenäisesti.
Voi myös olla, että lapselle on tuomioistuinta varten määrätty erillinen edunvalvojan sijainen, joka voi antaa suostumuksen todistamiseen lapsen puolesta.
Salassapitovelvollisuudesta on syytä huomauttaa tuomioistuimelle etukäteen, mikäli mahdollista. Tuomioistuimet eivät aina tunnista todistamaan saapunutta terapeuttia terveydenhuollon ammattihenkilöksi, jota sitoo lakisääteinen salassapitovelvollisuus, ja jonka kohdalla on todistamismahdollisuus erikseen selvitettävä. Jos tarvittavaa lupaa ei tuomioistuimen avustuksellakaan löydy, tulee todistajaksi haastetun terapeutin saapua kuitenkin paikalle. Terapeutilla on oikeus todistajanpalkkioon, vaikkei todistaminen onnistuisi esimerkiksi puuttuvien suostumusten vuoksi.
Todistajanpalkkio maksetaan henkilökohtaisesti todistajalle, ei siis esimerkiksi yritykselle. Työnantajan on annettava työntekijälle vapaata todistamisen ajaksi.
Todistaminen itsessään merkitsee sitä, että todistaja vastaa parhaan tietämyksensä mukaisesti omin sanoin hänelle esitettyihin kysymyksiin. Todistaja ei saa arvata. Todistajan on ilmoitettava, mikäli hän ei tiedä vastausta. Todistajan on oltava aina neutraali. Kysymyksiä todistajalle voivat esittää molempien osapuolten avustajat, vanhemmat ja myös tuomioistuin itse.
Todistamisella ei tarvitse olla asian ratkaisun kannalta mikään erityinen merkitys: kaikki todistajat eivät osoittaudu asian ratkaisun kannalta välttämättömiä. Joskus todistajaksi joutuu ns. varmuuden vuoksi. Todistamisen aiheen eli todistusteeman saa tietää etukäteen tuomioistuimelta, avustajalta tai haastemieheltä (jos todistajaksi haastetaan). Todistusteema on yleensä jokin väite, josta todistajana kerrot omasta näkökulmastasi sen, minkä varmuudella tiedät.
8. Asiakasasiakirjojen käsittely
Asiakasasiakirjojen kuten potilasasiakirjojen käsittelyssä noudatetaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta sekä lakia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä (703/2023). Yrityksessä noudatetaan myös Kanta-arkiston toimintamalleja. Yrityksen tietoturvasta ja tietosuojasta on suunniteltu täsmällisemmin erillisessä lakisääteisessä tietoturvasuunnitelmassa, joka ei ole julkinen asiakirja.
Henkilöstö käy säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa tietoturvan ja tietosuojan kertaus- ja täydennyskoulutuksen joko sisäisesti toteutettuna tai ulkoisesti esimerkiksi Kanta extranetin verkkokoulutuksina tai ulkopuolisen toimijan järjestämänä webinaarina.
Henkilöstö perehdytetään potilasasiakirjojen käsittelyyn erillisen tietoturvasuunnitelman mukaisesti.
Yrityksen tietosuojavastaavana toimii:
Kalle Korkiala
kalle.korkiala@puhe.info
040 5676907
Yrityksellä on käytössä sähköinen potilastietojärjestelmä ja yritys on liittynyt Kanta-palveluiden potilastiedon arkistoon.
Lisätietojen osalta yrityksen asiakkaiden käytettävissä on aina EU:n tietosuoja-asetuksen mukainen tietosuojaseloste.
9. Valvontaviranomaisen antama ohjaus ja päätökset
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa tehtäessä ja muutettaessa on otettava huomioon valvontaviranomaisten antama ohjaus ja päätökset.
Tähän kirjataan, mitä muutoksia viranomaisten antaman ohjauksen tai päätösten perusteella on tehty.
Tätä suunnitelmaa laadittaessa viranomaisten antamaa ohjausta tai toiminta koskevia päätöksiä ei ole ollut.
10. Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Tämä omavalvontasuunnitelma on laadittu sähköisesti ja se julkaistaan yrityksen verkkosivuilla tai vähintään muulla suunnitelman julkisuutta edistävällä tavalla. Suunnitelma on esillä yrityksen vastaanottotiloissa tulosteena.
11. Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta
Palveluyksikön omavalvontasuunnitelmassa kuvatun toiminnan toteutumista seurataan. Omavalvontasuunnitelman toteutumisesta on vastuussa omalta vastuualueeltaan kukin yrityksen terveydenhuollon vastuuhenkilöistä. Seurannassa havaitut puutteellisuudet korjataan viipymättä.
Seurannasta tehdään selvitys ja sen perusteella tehtävät muutokset tähän omavalvontasuunnitelmaan julkaistaan neljän kuukauden välein julkisessa tietoverkossa tai muulla niiden julkisuutta edistävällä tavalla, kuten yrityksen vastaanottotiloissa paperille tulostamalla.
Tämä suunnitelma pidetään aina julkisesti nähtävänä palveluyksikössä.
Omavalvontasuunnitelmassa tai sen perusteella julkaistussa seurannassa ei koskaan julkaista salassa pidettäviä tietoja.
12. Vastuu tämän suunnitelman ylläpidosta ja noudattamisesta
Alussa kerrottu palveluntuottajayritys ja palvelun vastuuhenkilö tai vastuuhenkilöt vastaavat siitä, että omavalvontasuunnitelmaa toteutetaan päivittäisessä toiminnassa palveluja tuotettaessa.
Palveluyksikön omavalvontaan sisältyvää palvelujen laadun ja asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista ja palvelujen kehittämistä toteuttaa palveluntuottajan henkilökunta. Jokainen palveluntuottajan henkilökunnasta on perehtynyt ja koulutettu tämän omavalvontasuunnitelman noudattamiseen.
13. Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus
Tämän omavalvontasuunnitelman kattamalla henkilöstöllä on velvollisuus ilmoittaa työssään havaitsemistaan epäkohdista ja asiakkaille vaarallisista tilanteista tai käytännöistä sekä muusta havaitsemastaan lainvastaisuudesta tai asiakkaan oikeuksien toteutumatta jäämisestä viipymättä esihenkilölle, jotta mahdolliset ongelmat voidaan ratkaista tai niiden synty ehkäistä.
Vastaavasti palveluyksiköllä on velvollisuus ilmoittaa palvelunjärjestäjälle (hyvinvointialue tai Helsingin kaupunki) ja valvontaviranomaiselle (aluehallintovirasto tai Valvira) palveluntuottajan omassa tai tämän alihankkijan toiminnassa ilmenneet asiakas- ja potilasturvallisuutta olennaisesti vaarantavat epäkohdat sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vakavasti vaarantaneet tapahtumat, vahingot tai vaaratilanteet sekä muut sellaiset puutteet, joita palveluntuottaja ei ole kyennyt tai ei kykene korjaamaan omavalvonnallisin toimin. Ilmoitusvelvollisuutta ei ole, mikäli palveluntuottaja kykenee omatoimisesti korjaamaan puutteet tai uhkaavat puutteet itsenäisesti omilla toimillaan.
Henkilöstöllä on myös sote-valvontalain 29 §:n nojalla oikeus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista valvovalle viranomaiselle (aluehallintovirastot tai Valvira) jos yritys ei ilmoituksen saatuaan korjaa epäkohtaa tai epäkohdan uhkaa viipymättä.
Sote-valvontalain mukaisesta ilmoitusoikeudesta ja ilmoitusvelvollisuudesta on tehtävä merkinnät tähän omavalvontasuunnitelmaan ja henkilökunta on perehdytettävä näistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
14. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annetun lain 16 §:n 10) -kohdan mukainen palveluntuottajan valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelma kriisi- ja häiriötilanteiden varalta, kun palveluita tuotetaan julkiselle järjestäjälle
Tämä suunnitelma on laadittava silloin kun yksityinen palveluntuottaja tuottaa palveluita Hyvinvointialueelle ostopalveluna tai esimerkiksi palvelusetelillä.
Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelman laatimisen aikataulu
Valmius- ja jatkuvuudenhallintasuunnitelmalle ei ole yksityiselle terveyspalveluntuottajalle erillistä laatimisvelvollisuutta muutoin kuin mitä sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain 16 §:ssä on säädetty ja hyvinvointialueen kanssa on sovittu.
Yrityksen terveydenhuollon palveluiden vastuuhenkilö seuraa viranomaisohjeita valmiuslainsäädännön edellyttämällä tavalla. Yrityksen valmiudesta toimia poikkeusoloissa sovitaan erikseen hyvinvointialueiden kanssa. Yritystä sitovat seuraavat ostopalvelusopimukset, jotka on huomioitu tämän suunnitelman laatimisen yhteydessä:
Hankintasopimukset:
Pohjois-Pohjanmaan Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Kela, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen puheterapiapalvelut
Palvelusetelipalvelut:
Keski-Pohjanmaan Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Pohjanmaan Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Etelä-Savon Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Pirkanmaan Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Kanta-Hämeen Hyvinvointialue, puheterapiapalvelut
Yhteensovittamisen muiden toimijoiden kanssa
Koska vaatimuksia valmistautumisesta ei ole laissa tai sopimuksissa, ei yhteensovittamisen tarvetta tällä hetkellä ole.
Henkilöstön koulutus- ja harjoitussuunnitelmat
Mikäli yritykselle asetetaan valmiuslain 3 luvun 12 §:n perusteella tehdyllä sopimuksella valmistautumisvelvoitteita, noudatetaan näitä velvoitteita sekä niihin liittyviä henkilöstön koulutus- ja harjoitussuunnitelmia sopimuksen mukaisesti.
Tällä hetkellä erillistä valmistautumisvelvollisuutta ei ole.
Valmistautumisen jatkoseuranta ja päivitykset
Varautumista sosiaali- ja terveysalalla johtaa valmiuslain 3 luvun mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö (STM). Mikäli STM antaa varautumiseen tai sen harjoitteluun liittyviä määräyksiä tai ohjeita, noudatetaan niitä. Tällä hetkellä varautumiseen tai poikkeustilanteisiin liittyviä yksityistä terveydenhuoltoa koskevia määräyksiä tai ohjeita ei ole.
Mahdolliset yksityisen terveydenhuollon valmiutta koskevat ohjeet julkaistaan STM:n verkkosivuilla:
Oulussa 27.11.2024
Kalle Korkiala, toimitusjohtaja